Sisäilma

Sisäilma

Sisäilma vaikuttaa viihtyvyyteen, työtehoon ja terveyteen.

Sisäilma on sekä ulkoilman että rakennuksen ja rakennuksen sisällä tapahtuvasta toiminnasta seuranneiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten yhdisteiden sekoitus. Sen laatuun vaikuttavat mm. ilman vaihtuvuus (ilmanvaihtojärjestelmä), lämpötila, kosteus, hiilidioksidi, radon, pöly / siivoustaso (hiukkasmaiset epäpuhtaudet), orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet (kaasuina / hiukkasina), kuidut (kuten mineraalivilla- tai asbestikuidut), eliöt (kuten bakteerit, virukset, sienet ja huonekasvit) sekä niiden aineenvaihduntatuotteet ja itiöt. Koettuun sisäympäristön viihtyvyyteen vaikuttavat ilmassa esiintyvien tekijöiden lisäksi fysikaaliset tekijät, kuten ääni- ja lämpöolosuhteet, vetoisuus ja valaistus.
Hyvä sisäilma vaikuttaa positiivisesti tiloissa oleskelevien viihtyvyyteen, työtehoon ja terveyteen.

Sisäilma ja kosteus

Arkisen asumisen toiminta, esim. ruuanlaitto, pyykin kuivaus sisällä ja märkätilojen käyttö, aiheuttavat ilman kosteuden kohoamista. Tästä syystä ilman vesisisältö sisätiloissa on yleensä (n. 2-3g/m³) ulkoilman vesisisältöä suurempi. Muodostuva kosteus voi kulkeutua puutteellisen ilmanvaihdon tai virheellisten rakennetoteutusten kautta rakenteisiin. Esimerkiksi tavallista suuremman sisäpuolisen kosteustuoton tai liian vähäisen ilmanvaihdon seurauksena saattaa ilman vesisisältö sisällä olla huomattavasti suurempi kuin ulkoilman, mikä voi ilmetä esim. ikkunoiden sisäpintojen huurtumisena tai vesihelminä pinnoilla. Sisäilman ulkoilmaa korkeampi kosteus muodostaa kylminä vuodenaikoina riskin vesihöyryn tiivistymisestä epätiiviisiin ulkovaipparakenteisiin. Esimerkiksi höyrynsuluttomassa rakenteessa sisällä ilmassa oleva kosteus siirtyy diffuusion vaikutuksesta kohti pienempää pitoisuutta (ulkoilmaa) ja saattaa kondensoitua rakenteen sisään, aiheuttaen ajan myötä rakenteen vaurioitumisen. Kosteutta saattaa siirtyä ulkovaipparakenteeseen myös sisältä ulos tapahtuvan ilmavuodon vaikutuksesta (kosteuskonvektio). Vastaavasti myös rakennuksen ulkopuoliset kosteuslähteet, kuten sadevesi ja maaperän kosteus, tai vesivahingot voivat aiheuttaa kosteusrasitusta rakenteille. Kun rakenteeseen kohdistuva kosteusrasitus kestää riittävän pitkään ja ylittää rakenteen sietokyvyn, syntyy kosteusvaurio, joka sisäilmaan yhteydessä ollessaan heikentää sen laatua ja saattaa aiheuttaa oireilua tiloissa oleskeleville.
Tarkempaa tietoa kosteuslähteistä ja kosteusvaurioista voit lukea täältä.

Sisäilma ja ilmanvaihto

Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät vaihtelevat rakennusajankohdan ja rakennustyypin mukaan. Ilmanvaihtotavat ovat painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto laimentaa kaikkia rakenteista vapautuvia ja toiminnasta muodostuvia päästöjä. Ilmanvaihdon keskeisin tarkoitus on tuoda puhdasta ilmaa sisään ja poistaa sisällä olevasta ilmasta kosteutta ja epäpuhtauksia. Ilmanvaihtokanavien, -laitteiden ja pääte-elinten puhdistus tulee hoitaa säännöllisesti sekä huolehtia niiden ja korvausilmaventtiilien suodattimien puhdistuksesta/vaihdosta riittävän usein.

Sisäilma ja painesuhteet

Rakennuksen sisä- ja ulkoilman välillä on yleensä paine-ero. Painesuhteeseen vaikuttavat mm. ilmanvaihtojärjestelmän toteutustapa, rakennekorkeudet ja ulkoiset kuormitustekijät (tuuli). Suomessa rakennukset suunnitellaan yleensä lievästi alipaineisiksi (0-5Pa), ja myös käytännössä rakennukset ovat pääosin alipaineisia ulkoilmaan nähden. Rakennuksen sisällä voi olla paine-eroja eri tilojen ja rakenteiden välillä, jotka aiheuttavat epäpuhtauksien ja kosteuden siirtymistä ilmavirtojen mukana. Rakennuksen sisäisten painesuhteiden vaikutuksesta epäpuhtaudet saattavat levitä laajallekin rakennuksen sisällä.
sisäilma_ilmavuoto_polygonJos rakenteista tapahtuu ilmavuotoa sisälle rakennukseen, voi sitä kautta kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Sisältä ulos tapahtuva ilmavuoto aiheuttaa kylminä vuodenaikoina riskin ulkovaipparakenteen vaurioitumisesta.

Sisäilma sekä kuitu- ja huonepöly

Ilmanvaihdon äänenvaimennuksessa, tilojen akustiikassa ja alaslasketuissa katoissa on käytetty yleensä mineraalivillapitoisia materiaaleja. Kyseisistä materiaaleista on mahdollista irrota sisäilmaan mineraalivillakuituja.
Tilojen käytöstä ja käytetyistä rakennusmateriaaleista ilmaan sisällä irtoaa huonepölyä. Siivouksen tasolla on huomattava vaikutus huonepölyn pitoisuuteen ja ilman laatuun.

Sisäilma ja kemialliset yhdisteet

Käytetyistä rakennusmateriaaleista ja niiden vaurioitumisesta sekä tilojen toiminnasta muodostuu sisälle ilmaan kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat sisätilojen ilman laatuun.

Edellä mainituista asioista huolehtimalla, rakennusvirheiden vähentämisellä, kosteudenhallinnalla rakentamisen aikana sekä hyvällä kiinteistönhoidolla edesautetaan rakennusten hyvää ilman laatua sisätiloissa.
Jos tiloissa oleskelevat oireilevat sisäilman laatuun viittaavien ongelmien takia, tulee asia selvittää asiantuntijan toimesta. Ota yhteyttä lähimpään Polygonin toimipaikkaan, joka tarjoaa kattavia tutkimuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Toimipaikat ovat Espoo, Forssa, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kankaanpää, Kotka, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Mänttä, Nummela, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Tammisaari, Tampere, Turku ja Uusikaupunki.

Tutustu sisäilmatutkimus–palveluihimme.
Sisäilman laadun parantamiseen tähtäävät korjaukset ja kosteusvauriokorjaukset on suunniteltava hyvin ja tehtävä niihin erikoistuneiden osaajien toimesta. Puutteellisten tai virheellisten korjaustoimenpiteiden seurauksena voi olla ongelmien paheneminen.
Polygon on sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden asiantuntija, joka tutkii ja korjaa ongelmakohdat oikein 40 vuoden kokemuksella. Kun tarvitset pätevää korjausrakentajaa, ota yhteyttä lähimpään Polygonin toimipaikkaan.

Yhteystiedot.

Tutustu korjausrakentamisen palveluihimme.
Kosteus – tietoa kosteudesta ja sen vaikutuksesta materiaaleihin.
Vesivahinko – vinkkejä vesivahingon välttämiseen ja tietoa vesivahingon merkeistä.