Huono sisäilma sairastuttaa – miten sen tunnistaa?

Hengitämme noin 15 000 litraa ilmaa joka päivä. Huono sisäilma altistaa esimerkiksi allergioille, hengitystieinfektioille sekä silmäsairauksille. Polygonin asiantuntijat selvittävät huonon sisäilman syyt ja esittävät korjaavat toimenpiteen ongelman ratkaisemiseksi.

Hengitysliiton mukaan lähes puoli miljoonaa suomalaista sai oireita työpaikkansa huonosta sisäilmasta vuonna 2019. Huono ilmanlaatu laskee työtehoa, vähentää viihtyvyyttä sekä heikentää hyvinvointiamme.

Sisäilmaan irtoaa jatkuvasti hiukkasia niin kodintekstiileistä, rakennusmateriaaleista kuin lemmikeistäkin. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa epäpuhtauksien ohella sisäilmasta myös kosteutta ja haitallisia kaasuja, sekä tuoda tilalle raikasta ulkoilmaa.

Yleisin syy huonoon sisäilmaan onkin puutteellinen ilmanvaihto, jonka tunnistaa tunkkaisesta hajusta. Ilman tulisi vaihtua keskimäärin kerran kahdessa tunnissa. Luotettavan tuloksen ilmanvaihdon riittävyydestä voi antaa vain ammattilainen, mutta helpot kotitestit voivat paljastaa, milloin on aika kääntyä Polygonin puoleen:

• Kylpyhuoneesi ilmanvaihto on riittämätön, jos peiliin tiivistynyt kosteus ei poistu suihkun jälkeen enintään kymmenessä minuutissa
• Koneellisessa ilmanvaihdossa on syytä epäillä vikaa, jos A4-paperiarkki ei pysy sen poistoventtiilissä kiinni

Sisäilmaa voi raikastaa tuulettamalla. Energiatehokkain tapa asunnon tuulettamiseen on ristiveto eli ikkunoiden ja ovien yhtäaikainen aukipitäminen. Tuulettaminen on väliaikainen ratkaisu, eikä se korvaa toimivaa ilmanvaihtoa.

Home syynä huonoon sisäilmaan?

Huono sisäilma voi aiheutua myös kosteus- ja homeongelmista, joista yleensä kielii makean pistävä tai maakellaria muistuttava haju. Myös kupruilevat saumat, lohkeileva maali sekä tummat läikät parketissa ovat useimmiten merkkejä kosteusvaurioista.

Sisäilmaongelma ei ole aina homeongelma ›

Home ei vahingoita vain rakennuksen rakenteita, sillä kostuneissa materiaaleissa muhii terveydellemme haitallisia mikrobeja. Home voi aiheuttaa muun muassa astmaa, allergiaa, infektioita ja ihottumia. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan pelkästään kosteusvaurioihin liittyvien terveysvaikutusten kustannukset nousevat vuosittain jopa 953 miljoonaan euroon.* Voit ennaltaehkäistä kosteusvaurioita mm. riittävällä ilmanvaihdolla ja huolehtimalla, että märkätilojen silikonisaumat ovat ehjät ja pitävät.

*(THL: Terve ihminen terveissä tiloissa – Kansallinen sisäilma- ja terveysohjelma 2018–2028)

Laske lämpöä, varo vetoa

Liian korkea lämpötila heikentää asunnon ilmanlaatua. Sisäilma tuntuu tällöin kuivalta ja raskaalta, ja voi oireilla asujassa esimerkiksi väsymyksenä, silmien ärsytyksenä, nenän limakalvojen kuivumisena ja ihon kutinana. Usein myös unen laatu kärsii liian lämpimästä sisäilmasta.

Suositeltava asuinlämpötila on 20–22 astetta. Auringonpaiste nostaa kesäisin sisäilman lämpötilaa, mutta siltä voi suojautua sälekaihtimien, auringonsuojakalvojen ja markiisien avulla. Kesähelteillä voit torjua huonoa sisäilmaa tehostamalla asuntosi ilmanvaihtoa öiseen aikaan.

Liian alhainen sisäilman lämpötila voi aiheuttaa vedon tunnetta ja lämpötilan laskeminen voi aiheuttaa kosteuden tiivistymisriskin, jos sisäilman kosteus on liian korkea.

Kuivaan sisäilmaan auttaa ilmankostutin, mutta sitä käytettäessä on pidettävä huoli, ettei huoneilman suhteellinen kosteus karkaa liian korkeaksi. Liiallinen kosteus voi tällöin tiivistyä ikkunoiden pieliin ja ulkoseiniin. Ilmankostutin on myös puhdistettava säännöllisesti, jottei se ala levittää mikrobeja ympärilleen.

Kärsitkö huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista kodissasi tai työpaikallasi? Anna asiantuntevan tiimimme auttaa! Tutustu lisää tästä>>