Palovahinkojen ennaltaehkäisy

Palovahinkoja sattuu Suomessa vuosittain tuhansia. Tulipalot saavat usein alkunsa sähkölaitteista tai tulen varomattomasta käsittelystä, ja savuvahingot liittyvät näiden lisäksi tavallisimmin takan tai uunin lämmittämiseen. Huolellisella toiminnalla vahinkojen todennäköisyyttä voidaan pienentää huomattavasti.

palovahinkojen ennaltaehkäisy polygon

Varovaisuutta avotulen käsittelyyn sisätiloissa

Kynttilöiden polttaminen sisätiloissa on aina riski palovahingon sattumiselle, jos niiden kanssa ei olla tarkkana. Talvella ja erityisesti joulun aikaan kodeissa ollaan paljon tekemisissä kynttilöiden kanssa. Vaikka niiden polttamisesta voi helposti tulla rutiinia, varovaisuutta ja valvontaa ei voi elävän tulen suhteen koskaan korostaa liikaa.

tulipalot kynttilöiden polttaminen polygon Kannattaa pitää kiinni periaatteesta, että kynttilöitä ei ikinä jätetä yksin palamaan. Muuten yksinäinen palava kynttilä saattaa helposti unohtua, palaa loppuun ja sytyttää vaikkapa koristemansetin ja pöytäliinan. Tuikkukynttilät puolestaan on aina pidettävä riittävän etäällä toisistaan, turvallisella ja kuumenemattomalla alustalla. Turvaetäisyys verhoihin sekä leikkiviin lapsiin on aina aiheellinen.

Palovahinko voi sattua myös terassilla tai piharakennuksessa. Kesäkaudella grillit ja syksymmällä soihdut voivat aiheuttaa tulipaloja, jos tuli pääsee roihahtamaan liian isolle liekille. Näissäkin tilanteissa kannattaa huomioida alustan turvallisuus ja palamattomuus.

Pidä sähkölaitteet pölyttöminä ja helposti syttyvät materiaalit pois niiden läheisyydestä

Sähkölaitteet ovat yhä useammin tulipalojen syttymisen taustalla. Jos palo alkaa viallisesta sähkölaitteesta, sitä ei välttämättä pystytä ennaltaehkäisemään omalla toiminnalla. Kodin siisteydellä on kuitenkin merkitystä paloriskin kannalta, sillä esimerkiksi jääkaapin taakse tai muun sähkölaitteen päälle kertynyt paksu pölykerros saa syttyvän laitteen roihahtamaan vielä isompaan liekkiin. Kannattaa myös olla tarkkana, jos sähkölaite käryää tai haisee pahalle. Se voi ennakoida palovaaraa.

Sähkölaitteista kiuas on yksi tavallisista palon aiheuttajista. Kiukaan lähellä kuivatetaan usein pyykkejä, ja saunan lämmetessä pyykkinarulta saattaa helposti tipahtaa jotain kiukaalle. Pyykkien kuivattamista saunassa kannattaa välttää ja erityisesti kiukaan päällä ei saisi kuivattaa mitään. Vaikka itse muistaisikin kiukaan käynnistäessään poistaa ylimääräiset tavarat, joskus koirat ja pienet lapset voivat vahingossa käynnistää kiukaan. Toisaalta myös liika saunan lämmittäminen voi kuivattaa saunaa liikaa ja aiheuttaa tulipalon vaaran.

Kiukaan ohella hella on usein kodin tulipalojen alkusyy. Hellan ympäristö kannattaa pitää tyhjänä turhista helposti syttyvistä tavaroista, jotta ne eivät vahingossa päädy kuumalle levylle tai mahdollinen palo ei pääse leviämään niihin.

ladattavat sähkölaitteet palo polygon Nykyisin ei pidä myöskään unohtaa ladattavien laitteiden määrän tuomaa riskiä kotitalouksissa.

Puhelimet, tabletit, varavirtalähteet, kamerat, airpodsit, imurit, sähköpolkupyörät, radio-ohjattavat autot ja dronet, usb-kaiuttimet ja muut ladattavat älylaitteet, joita ladataan jatkuvasti ja useita kerralla, saattavat aiheuttaa palon alun.

Joskus palo voi lähteä suoraan huonokuntoisista sähköjohdoista, jotka aiheuttavat oikosulun. Vanhojen ja vahingoittuneiden sähköjohtojen uusimista ei siis kannata pitkittää.

Malttia lämmittämiseen

Kodin tai mökin lämmittäminen tulella voi aiheuttaa sisätiloihin savuvahinkoja ja joskus myös tulipaloja. Tulisijan sytyttäminen kannattaa aina aloittaa rauhallisesti, tarkastaa että pellit ovat auki ja lisätä puita vähän kerrallaan. Erityisesti mökeillä, jotka ovat olleet talven käyttämättöminä, takan sytyttämisessä keväällä on oltava varovainen.

Takkatulta poltettaessa palon saattaa sytyttää tulisijasta lentänyt kipinä tai liian pitkään jatkuva yhtäjaksoinen lämmittäminen. Puita kannattaa siis polttaa maltillisia määriä ja välttää sijoittamasta takan edustalle syttyviä materiaaleja.

Palon rajaamisessa paloturvallisuusvälineet ovat tarpeen

Tulipalon syttyessä tärkeää on sen mahdollisimman nopea ja tehokas rajaaminen, jotta vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Tärkeässä roolissa tässä ovat oikeanlaiset paloturvallisuusvälineet ja -laitteet, jotka ovat helposti käden ulottuvilla ja käyttökunnossa.

Sammutuspeite on nopea apu pienten palojen sammuttamiseen. Sen sammutusvaikutus perustuu tukahduttamiseen, ja se soveltuu muun muassa sähköpalojen ja keittiön pienten rasvapalojen sammuttamiseen. Palamattomasta materiaalista valmistettu sammutuspeite asetetaan sammutettavan kohteen päälle, ja oikein käytettäessä peite suojaa samalla myös tulipaloa sammuttavaa henkilöä palovammoilta.

Sammuttimella pienet palot sammuvat tehokkaasti. Jauhesammutin on markkinoiden yleisin sammutintyyppi, ja sen sammutteena on yleensä ABC-paloluokan sammutejauhe. Käyttötarkoituksiltaan jauhesammutin on monipuolinen: se sopii lähes kaikkien paljon sammuttamiseen. Haittapuolena on kuitenkin jauheesta nouseva pöly, joka tekee jälkisiivouksesta työlästä ja saattaa vaurioittaa kodin sähkölaitteita.

Vaahtosammuttimessa sammutteena käytetään vettä ja siihen sekoitettua AB-paloluokan vaahtonestettä. Vaahtosammutin on helppokäyttöinen ja sammuttaa tehokkaasti kuitumaisten materiaalien paloja. Sisältämänsä veden vuoksi vaahtosammutin soveltuu säilytettäväksi ja käytettäväksi ainoastaan lämmitetyissä tiloissa, sillä se jäätyy pakkasella.

Nestesammuttimen sammutinaineena on vettä ja siihen sekoitettua A-paloluokan lisäaineistusta. Käyttötarkoitukseltaan nestesammutin on hyvin lähelle vaahtosammutinta vastaava, ja myös sen miinuspuoli on jäätymisriski. Etuna sekä vaahto- että nestesammuttimissa on siivouksen helppous palon sammuttamisen jälkeen.

Palovaroitin ja häkävaroitin varoittavat vaarasta

Palovaroitin kuuluu jokaisen kodin pakolliseen varustukseen, ja niitä on oltava vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Palovaroittimet on syytä uusia 5–10 vuoden välein.

palovaroitin häkävaroitin polygon Palovaroittimen oikealla sijoituspaikalla on myös paljon väliä. Savu ja lämpö nousevat ylöspäin, joten palovaroitin kannattaa kiinnittää kattoon. Etäisyyden seinästä, nurkasta tai kattopalkista on oltava vähintään 50 cm. Lisäksi suositellaan, että jokaisessa makuuhuoneessa, eteisessä ja portaikkojen yläosassa tuli olla palovaroitin. Ilmanvaihtoventtiilien edustalle, keittiöön tai pesutiloihin palovaroittimia ei kannata asentaa, sillä näissä kohdissa ne ovat alttiita vaurioitumaan. Myös pöly, jatkuva veto, pakkanen, kosteus ja kuumuus voivat aiheuttaa palovaroittimien toimintaan häiriöitä.

Kodeissa, joissa on tulisija, kannattaa sijoittaa palovaroittimen lisäksi häkävaroittimeen. Häkä eli hiilimonoksidi on epätäydellisen palamisen tuloksena syntyvä hajuton ja väritön kaasu, joka on helposti syttyvä ja ihmiselle erittäin myrkyllinen. Häkää ei voi havaita aistein, ja Suomessa sattuu joka vuosi häkämyrkytyskuolemia.

Häkävaroitin suositellaan asennettavaksi jokaiseen huoneeseen, jossa on takka, kaasuhella tai muu tulisija. Sen voi asentaa kattoon tai seinään, kunhan huolehtii, että etäisyys seinän ja katon taitekohdasta on riittävä (kattoon kiinnitettäessä 30 cm ja seinään kiinnitettäessä 15 cm). Kulmauksessa ilma voi jäädä seisomaan eikä häkä kulkeudu sinne asti.