Hyvä ilmanvaihto takaa rakennuksen terveyden

Riittävä ilmanvaihto on yksi tärkeimmistä edellytyksistä talon pysymiselle sisäilmaltaan terveenä. Painovoimaisella ja koneellisella ilmanvaihdolla on kummallakin etunsa, mutta tärkeintä on, että kokonaisuus toimii.

Mitä huono ilmanvaihto aiheuttaa?

Toimimaton tai huonosti toimiva ilmanvaihto on usein syynä sisäilmaongelmiin. Kun rakennuksen sisäilman laatua ryhdytään tutkimaan, ilmanvaihto korvausilmareitteineen ja poistohormiyhteyksineen on aiheellisesti yksi ensimmäisistä tarkasteluun otettavista asioista.

Heikosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa haittaa sekä rakennukselle itselleen että sen asukkaille. Kun ilma ei vaihdu riittävästi, sisäilmaan kertyy tavallista enemmän hiilidioksidia, materiaaleista irtoavia epäpuhtauksia ja kosteutta. Huonon ilmanvaihdon seurauksena sisäilma on hajultaan tunkkainen ja se voi saada aikaan muun muassa päänsärkyä ja vetämätöntä oloa tiloissa oleskelijoille.

Painovoimainen ilmanvaihto ja sen ongelmat

Suomessa hyvin yleisen painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu fysiikan lakeihin, ulko- ja sisälämpötilojen eroihin sekä paine-eroihin. Se on investointikustannuksiltaan edullinen eikä aiheuta minkäänlaista ääntä.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ulkoa tulee korvausilmaa yleensä lämmityspattereiden takana sijaitsevien ilma-aukkojen kautta. Lämmin ilma nousee ylöspäin, joten ilmaa johdetaan ulospäin katossa sijaitsevien poistoilmaventtiileiden kautta, jotka sijaitsevat likaisissa tiloissa eli useimmiten wc:issä ja kylpyhuoneissa.

Koska painovoimainen ilmanvaihto toimii lämpötila- ja paine-erojen avulla, sen toiminta ei ole tasaista ympäri vuoden. Talvella painovoimainen ilmanvaihto on tehokkaampi kuin kesällä, samoin tuulisella säällä. Tehon satunnaisesta vaihtelusta ei siis kannata huolestua.

Talviaikaan korvausilmaventtiileistä saattaa tulla asuntoon vetoa, jolloin tulee houkutus tukkia venttiileitä. Painovoimainen ilmanvaihto toimii kuitenkin aina kokonaisuutena, jonka toiminta häiriintyy, jos korvausilmaventtileitä tukitaan tai niitä on alun perinkin ollut liian vähän. Silloin hallittu korvausilma muuttuu rakennevuodoksi, jossa ilmaa pääsee sisään vääristä paikoista, kuten alapohjan rakenteista. Tällaisessa tilanteessa huoneilmaan voi kulkeutua myös esimerkiksi hajuja, mikrobeja ja radonia rakennuksen alapohjasta.

Kerrostaloissa korvausilman puutteesta johtuva liiallinen alipaine voi saada aikaan sen, että huoneistoihin kulkeutuu naapuriasunnoista häiritseviä hajuja, kuten ruuankäryä ja tupakansavua. 

Koneellinen ilmanvaihto ja sen haasteet

Koneellisessa ilmanvaihdossa ilman vaihtumiseen tarvittava paine-ero saadaan aikaan puhaltimilla. Sen etuina ovat ilmanvaihdon tasaisuus sekä mahdollisuudet, joita painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei voida hyödyntää: esimerkiksi tuloilman suodatus ja lämmöntalteenotto poistoilmasta.

Painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna koneellinen ilmanvaihto vaatii enemmän huoltoa. Jos sitä ei huolleta, se lakkaa toimivasta oikein. Koneellisen ilmanvaihdon on myös oltava säädetty oikein, jotta painetasot pysyvät halutunlaisina. Muuten törmätään samoihin ongelmiin kuin painovoimaisenkin ilmanvaihdon toimimattomuuden kohdalla.

Liian tehokkaasti toimiessaan koneellinen ilmanvaihto voi joskus kuivattaa sisäilmaa enemmän kuin on tarpeen ja aiheuttaa sen myötä tiloissa oleskeleville oireita, kuten silmien ärsytystä. Silloin tehon säätäminen pienemmäksi voi auttaa. Kovin radikaalisti esimerkiksi yksittäisen kerrostaloasunnon koneelliseen ilmanvaihtoon ei kuitenkaan pitäisi mennä puuttumaan, sillä se vaikuttaa koko järjestelmän toimivuuteen myös muiden talon huoneistojen osalta.

Epäiletkö ilmanvaihtosi riittävyyttä?

Polygon tarjoaa sisäilmaongelmien kartoittamiseen sisäilmakatselmus-palvelua, joka on rakenteita rikkomaton matalan kynnyksen tapa aloittaa tilanteen selvittäminen. Lue palvelusta lisää täältä ja pyydä sisäilma-asiantuntijamme paikalle numerosta 020 7484 01.