Näin pidät tulisijasi turvallisena

Suomen pelastustoimen tilastojen mukaan tulisijat ja hormit ovat yksi yleisimmistä rakennuspalojen syttymissyistä. Niistä syttyy Suomessa vuosittain useita satoja tulipaloja.

tulisijat hormit paloturvallisuus paloriskit polygon

Tulisijojen ja hormien tavallisimmat paloriskit

Tulisijan ja hormin paloturvallisuus lähtee liikkeelle jo niiden valinnasta ja oikeanlaisesta asentamisesta. Tulisijan ja savuhormin on oltava yhteensopivat, jotta hormi kestää tulisijasta lähtevien savukaasujen maksimilämpötilan. Asentamisessa puolestaan on otettava huomioon suojaetäisyydet eli ohjeet siitä, miten etäälle palamiskelpoisista rakenteista ja tarvikkeista tulisija ja savuhormi tulee sijoittaa.

Hyvin tavallinen syy savuhormien aiheuttamille paloille on se, ettei hormi ehdi jäähtyä kunnolla ennen seuraavaa käyttökertaa. Hormin läpi kulkevat jopa 600 asteen lämpöiset savukaasut, joten niiden käytössä valmistajan ohjeen mukaisesti on oltava tarkkana.

Rakennuksen välipohjan paksut eristeet saattavat myös heikentää piipun jäähtymistä. Tällaisessa tilanteessa piipun omat lämpöeristeet voivat sintraantua eli sulaa, minkä seurauksena välipohjan eristeet joutuvat liian suuren lämpörasituksen kohteeksi.

Saunan kiukaidenkin yhteydessä käytettävät metalliset kevythormit ovat viime vuosina olleet usein osallisina tulipalojen syntymiseen. Suomalaiseen rakennustapaan yhdistettynä metallisen hormin tuulettuvuus voi jäädä huonommaksi kuin valmistaja on sen ajatellut, jolloin lämpötilat nousevat suuremmiksi ja tulipalon riski kasvaa. 

Muuratuissa hormeissa ja tulisijoissa halkeamat ovat selkeä merkki kohonneesta paloriskistä. Laajentuneet halkeamat voivat aiheuttaa paitsi tulipalon, myös sen, että sisätiloihin tulee savua ja häkää. Tulisija kannattaa siis säännöllisesti tarkistaa halkeamien tai muiden vikojen varalta.

Hormin ylikuumenemisen taustalla voi olla niin sanottu nokipalo, jossa piippuun kertynyt piki ja noki syttyvät palamaan. Nokipalon tunnistaa piipusta kuuluvasta voimakkaasta huminasta ja piipun yläpäästä nousevista kipinöistä, liekeistä tai mustasta savusta.

Nuohoaminen ehkäisee nokipaloja

Säännöllisestä nuohouksesta huolehtiminen on paras tapa ehkäistä nokipalon syntymistä. Myös tulisijan käyttötavalla on vaikutusta nokipaloihin: roskien ja kostean puun polttaminen sekä vedon rajoittaminen voivat kerryttää piippuun nokea ja lisätä näin tulipalon riskiä. Tällaisissa tapauksissa nuohoamisella on tavallista tärkeämpi merkitys.

Vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tulisijat hormeineen tulee nuohota vuoden välein, vapaa-ajan asunnon tulisijat ja hormit kolmen vuoden välein. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota, mutta vähintään kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

Rakennuksen omistajan tai haltijan velvollisuus on huolehtia tulisijojen ja hormein säännöllisestä nuohoamisesta lain vaatimalla tavalla. Nuohouspalveluja saa tarjota vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö.

Rakennuksen omistajan vastuulla on myös huolehtia, että tulisija voidaan nuohota esteettömästi.

Savuhormille on oltava esteetön ja turvallinen pääsy, ja katon turvavarusteet, tikkaat sekä kattokulkutien osat on pidettävä nuohoojaa varten kunnossa.

Lue lisää palovahingoista ja niiden ehkäisemisestä sivuiltamme:

Palovahinkojen ennaltaehkäisy

Ovatko kotisi paloturvavälineet ajan tasalla?

Finanssialan raportit, osa 1: Palo- ja vuotovahingot ovat murtovarkaita pahempia omaisuuden tuhoajia

Mitä kaikkea palaneesta rakennuksesta voidaan pelastaa? 

Soita Polygonille Lähetä viesti

Lue pieniä valovahinkoja ja palovahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia ohjeita:

Ota yhteyttä!