Riskirakenne on rakennetyyppi, johon liittyy tavallista suurempi riski kosteus- tai muulle vauriolle. Riskirakenne ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kosteusvauriota. Rakenteen todellinen kunto ja mahdollisen vaurion laajuus on selvitettävä tapauskohtaisesti.
Riskirakenteita esiintyy erityisesti vanhemmissa rakennuksissa, joissa rakentamisen aikaiset ratkaisut ovat myöhemmin osoittautuneet kosteusteknisesti riskialttiiksi. Ratkaisut ovat usein olleet oman aikansa rakentamisohjeiden mukaisia, mutta rakennusfysiikan ymmärryksen kehittyessä niiden riskit ovat tulleet paremmin tunnetuiksi.
Riskirakenne pähkinänkuoressa
- Riskirakenne on rakennetyyppi, jossa on tavallista suurempi vaurioitumisriski.
- Kosteutta voi päästä rakenteisiin esimerkiksi maaperästä, ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn mukana.
- Vaurio voi kehittyä rakenteen sisällä ilman näkyviä merkkejä.
- Rakenteen kunto voidaan tarvittaessa selvittää tarkemmin rakenneavauksilla.
Mikä tekee rakenteesta riskirakenteen?
Riskirakenteessa ongelma liittyy yleensä siihen, miten rakenne käyttäytyy kosteuden kannalta. Jos rakenteeseen pääsee kosteutta, sen kuivuminen voi olla hidasta tai kosteudelle altis materiaali voi sijaita kohdassa, jossa se ei pääse kuivumaan riittävästi.
Kosteutta voi tulla esimerkiksi maaperästä, sade- ja sulamisvesistä tai rakennuksen sisältä. Myös puutteet salaojituksessa, perustusten vedeneristyksessä, maanpintojen kallistuksissa tai rakenteiden tuuletuksessa voivat lisätä kosteusrasitusta.
Millaisia riskirakenteita rakennuksissa voi olla?
Riskirakenteita on useita erilaisia. Tyypillisiä esimerkkejä ovat maanvastaiset seinärakenteet sisäpuolen puukoolauksella ja lämmöneristeellä, valesokkelit, tuulettumattomat ulkoseinät sekä tietyt yläpohjan rakenteet mm. aluskatteen puutteet. Myös puulattiat betonilaatan päällä ilman betonilaatan alapuoleista lämmöneristettä ja heikosti tuulettuvat puurakenteiset alapohjat ovat riskirakenteita. RT-kortissa 103996 on mainittu uusia riskirakenteita, mm. tiili-villa-tiili -rakenteiset ulkoseinät, joissa tiilen ja villan välissä ei ole tuuletusrakoa ja yli 60 vuotta vanhat hirsiseinärakenteet sekä kattoikkunat ja -kuvut.
Rakennuksen ikä antaa tärkeää taustatietoa, mutta pelkän rakennusvuoden perusteella ei voi päätellä rakenteen kuntoa. Riskirakenne ei tarkoita myöskään sitä, että rakenteessa olisi välttämättä toteutunut rakennevaurio. Myös rakenneratkaisut ja myöhemmin tehdyt korjaukset vaikuttavat tilanteeseen.
Valesokkeli on tunnettu riskirakenne
Valesokkeli on yksi tunnetuimmista suomalaisissa pientaloissa esiintyvistä riskirakenteista. Sitä käytettiin erityisesti 1960–1980-luvuilla, mutta ratkaisua esiintyy myös tätä myöhemmissä rakennuksissa.
Valesokkelissa ulkoseinän puiset rakenteet sijaitsevat pääosin maanpinnan tasossa tai sen alapuolella. Tällöin maaperästä tai ulkopuolelta tuleva kosteus voi päästä rakenteisiin. Riskiä voivat lisätä esimerkiksi puutteet salaojituksessa, maanpintojen kallistuksissa tai rakenteen tuuletuksessa.
Valesokkeli ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti kosteusvauriota. Rakenteen toteutustapa, rakennuksen ympäristö ja sen nykyinen kunto vaikuttavat siihen, onko riski toteutunut.
Miten riskirakenne voi johtaa kosteusvaurioon?
Riskirakenteessa kosteus voi jäädä rakenteeseen pitkäksi aikaa, jos rakenne ei pääse kuivumaan riittävästi. Seurauksena voi olla materiaalien vaurioitumista ja mikrobikasvustoa.
Kosteutta voi kulkeutua rakenteisiin myös rakennuksen sisältä. Esimerkiksi lämmin ja kostea sisäilma voi tiivistyä rakenteen kylmään osaan. Tuulettumattomissa puurunkoisissa ulkoseinissä riskiä voivat lisätä esimerkiksi puutteellinen ilmarako, epätiiviit rakenteet ja ulkopuoliset vesivuodot. Myös tuulettumattomissa kaltevissa kattorakenteissa riittävä ilmanvaihto on tärkeää rakenteen kuivumisen kannalta.
Riskirakenne ja vesivahinko
Riskirakenne voi tulla esiin myös vesivahingon yhteydessä. Jos esimerkiksi putkirikko, vuotava katto tai muu vesivahinko kastelee riskialttiin rakenteen, kosteuden pääsy rakenteisiin ja niiden mahdollinen kuivuminen on arvioitava kosteusmittauksin huolellisesti asiantuntijan toimesta.
Vesivahingon jälkeen nopea reagointi on tärkeää. Mitä pidempään rakenteet pysyvät kosteina, sitä suuremmaksi vaurioiden riski voi kasvaa.
Mistä riskirakenteen kosteusvaurion voi tunnistaa?
Riskirakenteen kosteusvaurio ei välttämättä näy ulospäin. Rakenteen sisällä voi olla kosteutta tai vaurioita, vaikka pinnat näyttäisivät normaaleilta.
Mahdollisia merkkejä ovat esimerkiksi poikkeavat hajut, pintamateriaalien muutokset, tummumat, maalipintojen tai tapettien irtoaminen sekä lattioiden tai muiden rakenteiden muodonmuutokset. Näkyvien oireiden puuttuminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että rakenne olisi kunnossa.
Miten riskirakenteen kunto tutkitaan?
Riskirakenteen olemassaolo voidaan usein tunnistaa rakennetyypin perusteella, mutta sen todellinen kunto vaatii tarkempaa tutkimista. Riskirakenteen kunnon selvittämiseksi tarvitaan pääsääntöisesti rakenneavauksia, joiden avulla rakenteen sisäpuoliset materiaalit ja niiden kunto voidaan tarkastaa.
Rakenneavauksen paikka ja laajuus suunnitellaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa tutkimuksiin voidaan liittää myös materiaalinäytteitä.
Mitä tehdä, jos riskirakenteesta löytyy kosteusvaurio?
Jos riskirakenteessa todetaan kosteusvaurio, ensin selvitetään vaurion laajuus ja kosteuden aiheuttaja. Tämän jälkeen voidaan arvioida, mitä rakenteita on tarpeen puhdistaa, uusia tai tarvittaessa kuivata ennen jälleenrakennusta.
Riskirakenteessa kosteutta voi olla rakenteen sisällä laajemmin kuin näkyvästä vauriosta voisi päätellä. Siksi vahingon laajuus on tärkeää selvittää ennen korjaustoimenpiteitä.
Polygon auttaa vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden selvittämisessä, rakenteiden kuivattamisessa sekä vahinkojen seurausten ennallistamisessa.
Milloin riskirakenteesta kannattaa olla huolissaan?
Riskirakenteen löytyminen ei itsessään tarkoita, että rakennuksessa olisi kosteusvaurio. Erityistä huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää tilanteisiin, joissa rakennuksessa on ollut vesivahinko, kosteusongelmia, poikkeavia hajuja tai näkyviä vaurion merkkejä.
Myös vanhan rakennuksen peruskorjauksen, energiaremontin tai kosteusvaurion selvityksen yhteydessä riskirakenteiden tunnistaminen on tärkeää. Kun rakenne ja sen kunto tunnetaan, mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.
Ammattilaisemme auttavat kosteusvaurioepäilyissä
Jos rakennuksessa havaitaan riskirakenne, kosteusjälkiä, poikkeavaa hajua tai muita merkkejä mahdollisesta kosteusvauriosta, tilanne kannattaa selvittää mahdollisimman varhain. Mitä pidempään kosteus pääsee vaikuttamaan rakenteisiin, sitä laajemmaksi vaurio voi muodostua.
Epäily riskirakenteen kosteusvauriosta on hyvä syy pyytää Polygonin ammattilainen arvioimaan tilanne. Kun vaurion syy ja laajuus selvitetään ajoissa, tarvittavat toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein.
