10 kysymystä kosteuskartoituksista

2.11.2017

Kun kotona epäillään kosteusvauriota, mielessä voi pyöriä monenlaisia kysymyksiä. Tieto kartoitus- ja korjausprosessin etenemisestä rauhoittaa yleensä jo osaltaan mieltä. Lue asiantuntijamme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin kosteuskartoituksista.

Kysymyksiin vastaa kosteus- ja sisäilmakartoittaja Anne Keltamäki, jolla on 17 vuoden kokemus työskentelystä kosteusongelmien parissa. Hän vastaa Polygonin kosteuskartoituspalveluista Kokkolan alueella.

 10 kysymystä kosteuskartoituksista_polygon

1. Millaisissa tilanteissa kosteuskartoitus kannattaa tehdä?

Yleisin syy kosteuskartoitukseen on se, että on sattunut vesivahinko tai sitä epäillään. Syy voi olla myös se, että rakenteissa epäillään olevan poikkeavaa kosteutta. Ilmiselvin merkki kosteudesta on se, että näkee vettä väärässä paikassa, sitä tippuu katosta tai sitä on lattialla tuntemattomasta syystä. Rakenteiden pinnoilla, katossa, seinissä tai lattiassa voi näkyä jälkiä, joiden epäillään olevan veden aiheuttamia. Poikkeava haju jossain tilassa voi myös olla merkki kosteudesta. Näihin tilanteisiin kannattaa reagoida heti. 

2. Miten kosteuskartoitusprosessi etenee siitä eteenpäin, kun asiakas on ottanut yhteyttä Polygoniin?

Meillä Kokkolassa minä olen pääsääntöinen kartoittaja ja työt tulevat suoraan minulle. Joillakin alueilla työt menevät ensin projektipäällikölle, joka jakaa työt kartoittajille. Ensimmäiseksi kyselen asiakkaalta taustatietoja: mikä on ongelma, miten se on havaittu ja miten akuutista asiasta on kyse. Jos kyseessä on vuoto-ongelma, ohjeistan heti, miten pitää toimia suurempien vahinkojen välttämiseksi. 

3. Miten nopeasti kartoitusta päästään yleensä tekemään?

Aikataulusta sovitaan kiireellisyyden mukaan. Joskus paikan päälle lähdetään heti, mutta yleensä viikon sisällä. Sopimusasiakkaiden kanssa noudatetaan kartoitusten tekoon tiettyjä aikarajoja. Asiakkaan kannattaa olla ensin yhteydessä vakuutusyhtiöönsä, mutta toki meillekin voi soittaa jo ennen sitä. Neuvomme kyllä, miten asian kanssa kannattaa edetä. 

4. Mitä kaikkea kartoitukseen kuuluu?

Ensimmäisenä tehdään lähtötietojen selvitys, jotta saadaan selville, mitä on tapahtunut. Syyn selvitys on tärkeä vaihe kartoituksessa. Vahingon laajuus kartoitetaan tarvittavilla toimenpiteillä ja mittauslaitteilla: mitä rakenteita on vaurioitunut ja kuinka laajalti? Rajaamme vahinkoalueen laajuuden ja merkitsemme sen pohjakuvaan. 

5. Minkälaisia välineitä tai laitteita kartoitukseen tarvitaan?

Käytämme erilaisia kosteusmittareita, sekä pintoja rikkomattomia menetelmiä että menetelmiä, jotka vaativat esimerkiksi reikien poraamista rakenteisiin. Myös lämpökameraa pystyy hyödyntämään kosteuskartoituksissa, ja aistinvarainen arviointi on aina osa kartoitusta. Käytettävät mittausmenetelmät ja laitteet määrittyvät tutkittavana olevan rakenteen perusteella. Jos esimerkiksi halutaan tutkia pintarakenteen kosteutta, siihen sopii pintailmaisin. 

6. Kuinka kauan kartoitus yleensä kestää?

Tavallisen kokoisessa asuinhuoneistossa kartoitus vie yleensä aikaa 2–3 tuntia. Raportointi voi viedä tunnin aikaa sen lisäksi. Useimmiten raportin teko etenee jo kartoitusta tehtäessä. Jos kyseessä on tavallista haastavampi kohde, se vaatii myös perusteellisempaa ja laajempaa raportointia, joka on hiukan hitaampaa. 

7. Mitä kaikkea kartoituksessa saadaan selville?

Kartoituksessa selviää, mikä kosteuden on aiheuttanut rakenteisiin, mitä rakenteita on kastunut ja kuinka laajalla alueella kosteutta esiintyy. Näiden lopputulemana tulevat toimenpide-ehdotukset. 

8. Kuinka paljon kartoitus maksaa?

Kustannukset riippuvat aina kartoitustarpeen laajuudesta, kiinteistön koosta ja rakenteista. Kustannuksiin vaikuttaa esimerkiksi se, saadaanko kartoitus tehtyä pintapuolisilla menetelmillä vai tarvitseeko tehdä porauksia. Joskus käynti voi olla hyvinkin lyhyt, mutta jos kosteutta alkaa löytyä eri rakennekerroksista, tutkimus vaatii perusteellisempaa paneutumista. Peruskartoitus maksaa yleensä muutaman satasen. 

9. Mitä kartoitukset vaativat talon asukkailta?

Tärkeää on, että he antavat selvityksen siitä, mitä ongelmia on havaittu, jotta syy saadaan selville. Ennen kartoitusta pyydämme asukkaita etsimään pohjakuvat valmiiksi, että tiedämme, millaista rakennusta olemme tutkimassa. Se helpottaa myös raportoimista. Jos kyseessä on kylpyhuoneen kosteuskartoitus, ei suihkua saa käyttää kolmeen vuorokauteen ennen kartoitusta. Asukkaiden ei välttämättä tarvitse olla paikalla, kun teemme kartoitusta, mutta tietysti meidät pitää päästää sisälle taloon. Asukkaiden pitää myös olla tavoitettavissa, jos tarvitsemme heiltä lupaa poraamisten tekemiseen. Emme koskaan riko pintoja ilman asukkaan suostumusta. 

 10. Jos kosteutta todetaan, mitkä ovat tavallisimmat vaihtoehdot ongelman korjaamiseen?

Jos kosteutta todetaan, vaatii korjaaminen yleensä aina jonkinlaista rakenteiden purkamista. Toimenpiteet riippuvat siitä, millaiset rakenteet ovat. Betonirakenteita voidaan kuivata puhaltimilla, ilmankuivaajilla ja lämpölevyillä. Kuivausaika vaihtelee yleisimmin kahden ja neljän viikon välillä. Voimme toteuttaa myös korjaustoimenpiteet, mikä on asiakkaalle helpoin vaihtoehto. Korjaamalla kosteusvauriot saadaan hoidettua poikkeuksetta kuntoon. Joskus se vaatii isompia toimenpiteitä, joskus selvitään pienemmillä. Kun ongelman aiheuttajat ja vaurioituneet materiaalit poistetaan, paranee myös sisäilma. 

Jos et löytänyt vastausta sinua mietityttävään kysymykseen kosteuskartoituksiin liittyen, vastaamme mielellämme myös henkilökohtaisesti. Lähetä meille viesti tai ota yhteyttä puhelimitse 020 7484 01.