Finanssialan raportit, osa 2: Kiinteistövahingot käytännössä

Edellisessä jutussa käsittelimme palo-, murto- ja vuotovahinkojen lukumääriä sekä niiden korvausmääriä Finanssialan raportoimina. Nyt menemme enemmän käytännön tasolle – miten nuo luvut näkyvät Polygonin arjessa? Haastateltavana on Polygon Finland Oy:n operatiivinen johtaja Heikki Hemmi.

Teknologian kehittyminen ja rakentamisen tason nousu raporttien lukujen taustalla

Pääpiirteissään Finanssialan raporteista on nähtävissä kaksi selkeää ilmiötä: vuotovahinkojen määrä on vajaassa 30 vuodessa suurin piirtein tuplaantunut ja sekä palo- että vuotovahinkojen korvausmäärät ovat nousseet huomattavasti.

Polygonin operatiivinen johtaja Heikki Hemmi korostaa ensimmäiseksi asiaa, joka näkyy kaikissa raportoiduissa luvuissa.

”Kaikkiin käyriin ja erityisesti murtopuoleen on vaikuttanut teknologian kehittyminen ja sen käyttöönotto. Savuilmaisimien lukumäärä on noussut huimasti, ja se vaikuttaa palovahinkojen määrään sekä niiden laajuuteen. Tekninen valvonta on yleisesti ottaen parantunut, mutta vesi- ja kosteusvahinkopuolella se ei ole yleistynyt samassa mittakaavassa kuin palo- ja murtopuolella. Siksi vuotovahinkojen määrät ja korvaussummat ovat edelleen nousussa. Valvonnan puute vaikuttaa sekä vahinkojen kappalemäärään että kokoon.”

Korvaussummien kasvu ei Hemmin mukaan selity suoraan vahinkojen määrällä ja laajuudella, vaan liittyy vahvasti korjauskustannusten nousuun.

”Rakentamisen taso on nykyään ihan eri luokkaa kuin aiemmin. Rakentamistapa on laadukkaampi ja sekä rakenteiden että pintamateriaalien laatuun kiinnitetään enemmän huomiota. Vanhojenkaan kohteiden korjaamista ei voida enää toteuttaa 70- tai 80-luvun tapaan, ja siksi korjaaminen on kalliimpaa.”

Tämän lisäksi Polygonin arjessa näkyy ihmisten halu päivittää kotiaan vahingon jälkeen entistä tasokkaammaksi omalla kustannuksellaan.

”Finanssialan raporttien käyrissä eivät tietenkään näy tason parannukset, joita kohteisiin tehdään korjausten yhteydessä. Usein vakuutuksen ottajat haluavat parantaa tasoa ja laatua rakentamisessa, joten rakentamista toteutetaan vielä välttämätöntä tasoa paremmin ja tehdään erilaisia lisäratkaisuja. Esimerkiksi pintamateriaaleja vaihdetaan usein, esimerkiksi muovimatto korvataan vinyylilattialla. Jos nämä kustannukset lisättäisiin käyriin, ne olisivat vielä jyrkempiä”, Hemmi toteaa. 

Miksi vuotovahinkojen määrä on nousussa?

Finanssialan raportoimissa luvuissa on kyse vahingoista, joista on ilmoitettu vakuutusyhtiölle. Tosiasiassa vahinkoja on voinut olla enemmänkin, ja tämän myös Hemmi arvelee vaikuttavan vuotovahinkojen määrän nousujohteisuuteen.

”Vahinkokynnys laskee koko ajan – isoissa kaupungeissa vielä huomattavasti nopeammin kuin maaseudulla. Kyse on siitä, milloin asiakas aktivoituu tekemään vahinkoilmoituksen: tehdäänkö ilmoitus silloin, kun blenderikannu kaatuu lattialle tai koiranpentu pissaa nurkkaan? Nämä ovat jo yleisiä kosteuskartoitusaiheita pääkaupunkiseudulla, ja ne voivat olla korvattavia vahinkoja.”

Toisaalta kodeissa on yhä enemmän vettä käyttäviä laitteita ja riskitekijöitä, joista vuotovahinko voi aiheutua. Yksi uusista vitsauksista on väärin asennettu ilmalämpöpumppu.

”Lähiaikoina on ollut lämpimiä kesiä, ja se on saanut aikaan innostuksen asentaa koteihin ilmalämpöpumppuja. Laitteet aiheuttavat melkoisen määrän vesivahinkoja, kun kondenssivesiä ei ole ohjattu oikein. Putket menevät rakenteiden läpi, ja kun ne sitten vuotavat rakenteisiin, voi seurauksena olla yllättävän iso remontti”, Hemmi sanoo.

”Toinen vuotovahinkoja lisäävä syy on se, että vettä käyttävät laitteet halutaan nykyään pitää piilossa, ja siksi vuotoja ei heti huomata. Esimerkiksi lämminvesivaraajat aiheuttavat usein vesivahinkoja, jotka havaitaan vasta pidemmän ajan kuluttua vuodosta. Myös allaskaappi on hyvin yleinen vuotojen paikka. Siellä olevat viemäriliitännät ja pesukoneiden liitännät olisi helppo tarkastaa, mutta yleensä ihmiset eivät kuitenkaan sitä tee, vaan vahinko havaitaan vasta sitten, kun se näkyy jo lattiapinnassa asti. Jos vesi leviää rakenteisiin päin, saatetaan vahinko huomata vasta vuosien päästä.”

Lemmikit ovat myös toisinaan syypäitä vesivahinkoihin. Kissat ja koirat voivat asunnossa touhutessaan kaataa jotain, ja akvaarioita halkeilee joka vuosi. Erikoisempiin vahinkotapauksiin vakuutusyhtiöillä on luonnollisesti omat ehtonsa korvattavuuden suhteen. 

Työtä riittää sekä sisäisten vuotovahinkojen että ulkoisten kosteusvahinkojen kanssa

Finanssialan raportin vuotovahinkojen osalta Hemmi muistuttaa, että vuotovahingoista puhuttaessa tarkoitetaan pelkästään sisäisestä vesivahinkoriskistä eli rakennuksen sisällä ihmisten käyttämän veden aiheuttamista vahingoista.

”Sisäiset ja ulkoiset riskit ja niiden toteutuminen ovat kaksi eri asiaa. Ulkoisten kosteusvaurioiden korjaaminen talon rakenteista on huomattavasti kalliimpaa kuin sisäisten vuotovahinkojen, jotka ovat yleensä pieniä pintamateriaalien vaurioita. Ulkoiset, maaperästä tai katon läpi tulevat kosteusvauriot syntyvät pikkuhiljaa ja ovat yleensä vakavampia juttuja – niitä, jotka usein aiheuttavat sisäilmaongelmia ja hometalkoita.”

Pienet vesivahingot kuitenkin työllistävät Polygonia suhteellisesti paljon, vaikka ne ovat laajuudeltaan vähäisempiä. 

”Keskimäärin joka vesivahinko vaatii samat vaiheet, vaikka kyse olisi pienestäkin vauriosta. Vahinkokohteessa tehdään kartoitus, haitta-ainetutkimus, purkutyöt, tutkimukset, kuivatus ja jälleenrakennus. Vaikka euromäärät ovat pieniä, ne vaativat silti meiltä paljon. Pienten vahinkojen lisääntyminen asettaa meille resurssihaasteen”, Hemmi myöntää. 

Palovahinkokohteet ovat yhä suurempia

Palovahinkojen suhteen tilanne on melkeinpä päinvastainen kuin vesivahinkojen: hoidettavia vahinkoja on Polygonillakin kappalemäärällisesti vähemmän kuin ennen, mutta vahingot ovat laajoja. Rakennusten kokojen kasvaessa tuhot ovat aiempaa suurempia, ja siksi vuosittainen korjaamiseen käytettyjen eurojen määrä on kasvussa.

”Palokohteiden joukossa on suurten kohteiden isoja paloja, jotka nostavat kokonaiseuromäärää suuremmaksi. Kerrostalopalot ovat usein ullakko- ja kattopaloja, joiden sammutustyöt aiheuttavat pahat vesivauriot koko kiinteistössä. Esimerkiksi toukokuussa tapahtuneessa Porin Keskuskartanon palossa kävi juuri näin. Teemme kohteessa Tehokuivauksen nimellä saneeraustöitä”, Hemmi kertoo.

Mielenkiintoinen yksityiskohta, joka sinänsä ei liity vahinkomääriin tai korvauksiin, on ero suomalaisessa ja eurooppalaisessa käytännössä vahingoissa vaurioituneen irtaimen omaisuuden suhteen.

”Muualla Euroopassa irtain yleensä halutaan ennallistaa, mutta Suomessa hankitaan usein uutta tilalle. Aiemmin myös meillä käsiteltiin nykyistä enemmän esimerkiksi laitteita ja tekniikkaa, mutta tänä päivänä vahinkoirtaimiston käsittelyssä keskitytään pääasiassa koviin huonekaluihin ja astioihin ymv:aan. On varsin outo juttu, että uuden hankkiminen menee ennallistamisen edelle. Jos irtain on järkevin kustannuksin ennallistettavissa, miksi sitä ei tehtäisi? Se on pitkässä juoksussa parempi ja ekologisempi ratkaisu.”