Miten kotivakuutus vastaa vesi- ja palovahingon sattuessa?

Vesi- ja palovahingot muodostavat selvästi suurimman osan kiinteistövahinkojen korvauksista, joita vakuutusyhtiöt maksavat. Haastattelimme aiheesta OP:n vakuutusasiantuntijoita Hannu Partasta ja Kai Huurretta.

Mitä kiinteistövahinkoja kotivakuutus yleisesti ottaen korvaa?

”Kotivakuutuksista korvataan kiinteistövahinkojen osalta pääsääntöisesti vuoto- ja palovahinkoja. Seuraavaksi merkittävin kuluerä maksettujen korvausten näkökulmasta on rakennuksen käyttöä palveleville laitteille sattuneet laiterikot. Lisäksi korvataan rikos- ja särkymisvahinkoja, jotka ovat maksettujen korvausten näkökulmasta edellä mainittuihin verrattuna pienemmässä roolissa rakennusvahinkojen näkökulmasta.

Vesi- ja palovahingot ovat kiinteistövahingoista suurimmassa roolissa maksettujen korvausten osalta, ja yksittäiset palovahingot voivat olla korvausmenoiltaan suuria.” 

Mitä kiinteistövahinkoja kotivakuutus ei korvaa? 

”Kotivakuutusten vakuutusehdot sisältävät tiettyjä rajoituksia. Pääsääntöisesti korvattavan vahingon täytyy olla äkillisestä tapahtumasta aiheutunut. Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoa, joka on aiheutunut: 

• esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, hajusta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä; vakuutuksesta ei korvata myöskään maakosteudesta aiheutunutta vahinkoa
• routimisesta, maan liikkumisesta, vesistötulvasta tai niiden seurauksena jään liikkumisesta, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta
• hyönteisistä, rotista, hiiristä, myyristä, oravista, jäniksistä tai kaneista
• ammattimaisesta räjäytys-, louhinta- tai paalutustyöstä, paitsi jos vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuulliseksi todettu osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään
• suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirheestä
• vuotavasta nesteestä, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos; huolto- tai kunnossapitokustannuksia
• kondenssivedestä
• vesikaton vuodosta, ellei vuotoa ole aiheuttanut vesikattoa vaurioittanut myrskytuuli tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen syy.

Lisäksi vakuutusehdot sisältävät suojeluohjeita, jotka ovat osa vakuutussopimusta. Mikäli suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut myötävaikutusta vahingon syntyyn, voidaan suoritettavaa korvausta alentaa tai se voidaan jopa evätä.

Joskus korvaukset voivat jäädä pieniksi ikäpoistoprosentin takia, joka vaihtelee vakuutuksista riippuen.” 

Onko vakuutuksissa eroja, kun verrataan omakotitaloja ja taloyhtiöitä?

”Omakotitalot vakuutetaan kotivakuutuksella, taloyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden rakennukset puolestaan kiinteistövakuutuksella.

Kiinteistövakuutuksissa on tarjolla neljää eri vaihtoehtoa: kiinteistövakuutus, täysarvovakuutus, laaja kiinteistövakuutus tai laaja täysarvovakuutus. Nämä vakuutukset ovat pakettivakuutuksia, jotka pitävät sisällään muutakin kuin rakennuksen: muun muassa kiinteistöomistajan vastuuvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen sekä toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kiinteistövakuutuksen osalta korvauspiiri noudattelee aika lailla samaa linjaa kuin henkilöasiakkaiden kotivakuutus. Voidaan sanoa, että korvattavat vahinkoilmiöt ovat suurin piirtein samoja, kuten esim. vuoto- ja palovahingot, mutta sisällöissä voi olla suuriakin eroja esimerkiksi vuotuisten ikäpoistojen osalta. Paras neuvo tähän tilanteeseen on se, että tutustuu ottamansa vakuutuksen vakuutusehtoihin ja miettii sen soveltuvuutta omaan tilanteeseen ja riskinkantokykyyn. Eroa on myös kotivakuutusten välillä, joten luonnollista on, että eroja voi olla enemmän vertailtaessa koti- ja kiinteistövakuutuksia keskenään.

Vakuutukset voi jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin: ilmiöpohjaisiin, joiden ehdoissa on selkeästi lueteltu, missä tilanteissa vakuutus toimii, sekä AR- eli All Risk -vakuutuksiin, joissa korvattavia vahinkotapahtumia ei ole eritelty ja vakuutus koskee kaikkia kiinteistön äkillisiä ja ennalta-arvaamattomia vahinkoja, mikäli niitä ei ole rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Ilmiöpohjainen on kiinteistövakuutuksissa tällä hetkellä vielä yleisempi vaihtoehto, mutta erityisesti taloyhtiöiden kohdalla laaja AR-turva valitaan yhä useammin.” 

Pitääkö huoneiston omistajalla ja asukkaalla olla erilliset vakuutukset?

”Kyllä pitää. Asukkaan tulee vakuuttaa oma irtaimistonsa. Vuokralaisen ottamaa vastuuvakuutusta vaaditaan usein myös vuokrasopimuksessa.

Vuokranantaja voi turvata sijoitusasuntohuoneistonsa vakuuttamalla huoneiston osia, eli hänen vastuullaan olevia kiinteitä koneita, kalusteita ja laitteita sekä seinä-, lattia- ja kattopinnoitteita, rakenteita ja kiinteää sisustusta. Vuokranantaja voi lisäksi vakuuttaa sijoitushuoneistossa olevaa hänen omistamaansa koti-irtaimistoa, kun huoneisto vuokrataan kalustettuna.

Kiinteistövakuutuksella vakuutetaan asuinrakennus, liikerakennus tai esimerkiksi teollisuusrakennus. Vakuutus koskee myös rakennukseen kuuluvia, sen käyttöä palvelevia kiinteästi asennettuja LVI-järjestelmiä ja niihin kuuluvia laitteistoja ja koneita, piha-alueen kiinteitä rakenteita ja yhteiseen käyttöön tarkoitettua kalustoa.

Jos asukkaalla on tuottamusta vahingon syntyyn, on mahdolliset korvaukset haettava asukkaan oman vastuuvakuutuksen puolelta.

Selkeä ero kiinteistövakuutuksen ja kotivakuutuksen välillä on se, että vain kotivakuutuksesta korvataan vahingon yhteydessä asumisen keskeytyksestä aiheutuvia ylimääräisiä asumiskustannuksia. Myös tästä syystä asukkaan itse ottama kotivakuutus on ehdottomasti tarpeen. Loppujen lopuksi kotivakuutus on aika edullinen.” 

Miten kiinteistövahingon korvausprosessi etenee?

”Jokainen vahinko on erilainen, joten soveltamista tarvitaan tapauskohtaisesti. Suurissa vahingoissa korvausprosessi etenee pääpiirteissään näin: 

• Vahingosta saadaan tieto​.
• Vahinko kirjataan ja ohjataan vahinkotarkastajalle, joka sopii tarkastuksesta mahdollisimman pian​.
• Tarkastus toteutetaan.
• Kartoittaja käy paikalla ja tekee raportin​.
• Irtaimiston osalta asiakas joutuu listaamaan tuhoutunutta omaisuutta​.
• Purkutyöt ja rakennusurakoitsijat kilpailutetaan, jolloin myös vahingon määrä alkaa hahmottumaan​.
• Pyydetään asiakkaalta, poliisilta tai muilta tahoilta tarvittavat lisäselvitykset​.
• Tehdään korvauspäätös.”

Ilmoitus vahingosta kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti vakuutusyhtiölle. Kiinteistövahinkojen kumppanimme, kuten Polygon, otetaan mukaan prosessiin jo aikaisessa vaiheessa. He voivat tehdä korvauspäätöksetkin itsenäisesti tavallisimpien vahinkojen kohdalla. Tällainen vahinko voi olla esimerkiksi keittiössä sattunut astianpesukoneen vuoto ja parketin vaurioituminen sen takia.” 

Miten neuvoisit ihmisiä kotivakuutuksen suhteen kiinteistövahinkojen varalta?

”Paras neuvo tähän tilanteeseen on se, että tutustuu ottamansa vakuutuksen vakuutusehtoihin ja miettii vakuutuksen soveltuvuutta omaan tilanteeseensa ja riskinkantokykyynsä. Silloin vakuutuksen ehdot eivät tule yllätyksenä vahingon sattuessa.

Lisäksi kannattaa ehdottomasti tutustua vakuutusehdoissa mainittuihin suojeluohjeisiin. Suojeluohjeet sisältävät hyviä käytännön neuvoja siitä, miten voi välttää mm. palo- ja vuotovahinkoja.

Vahingon sattuessa tai sen uhatessa vahinkoa tulee pyrkiä rajoittamaan tai estämään se kykyjensä mukaan, henkilöturvallisuus ilman muuta kuitenkin tärkeimpänä asiana huomioiden. Esimerkiksi palovahinkojen osalta soitto hätänumeroon (112) on tärkeä, sieltä saa toimintaohjeet vahingon sattuessa. OP Vahinkoavusta saa toimintaohjeet vahinkoilmoittamiseen liittyen.