Sulamisvesiin varautuminen on nyt ajankohtaista

Talojen rakenteet ovat vaarassa, jos kevään sulamisvedet pääsevät paikkoihin, joihin ne eivät kuulu. On kuitenkin konsteja, joilla sulamisvesien aiheuttamia tuhoja voidaan ennaltaehkäistä, ja jo tapahtuneessa vahingossa tärkeää on nopea toimiminen.

Tulvat ovat jokakeväinen harmi Suomessakin

Lumien nopea sulaminen voi keväisin saada aikaan sellaisen määrän sulamisvettä, että sen kanssa joutuu hiukan pähkäilemään. Pohjanmaalla ja Lapissa sulamisveden aiheuttama jokien vesimäärän lisääntyminen aiheuttaa jopa tulvavahinkoja. Rovaniemen toimipaikassamme työskentelevälle Jukka Kosuselle nämä ovat työn puolesta tuttuja ilmiöitä.  

”Jokitulvat ovat Pohjanmaalla jokakeväinen ongelma. Usein tulva aiheutuu veden nousemisesta jääpatojen yläpuolelle, mutta joskus on myös sulan joen aiheuttamia tulvia. Näin käy, kun lumet sulavat todella nopeasti”, Kosunen kertoo.

”Jokaisen päivän säällä on merkitystä lumien sulamisen vauhtiin. Vähäinenkin yöpakkanen hidastaa veden nousua, mutta jos koko ajan on lämmintä, se yllättää kyllä”, Kosunen lisää.

Yksi pahimmista tulvista Kosusen muistissa on Kittilästä vuodelta 2005, jolloin kevät tuli Lappiin kunnon rytinällä.

”Jäät olivat jo lähteneet, mutta lumet sulivat nopealla tahdilla vasta toukokuun lopulla. Ounasjoen vesi nousi sen seurauksena kuusi metriä ja aiheutti isot tulvavahingot. Lunta on Lapin tuntureissa aivan valtavasti.” 

Toimi jo ennen kuin huomaat vettä kellarissa

Tämän mittaluokan vesimäärät ovat luonnollisesti aikamoinen uhka rakennuksillekin – ja ovat sitä, vaikkei ihan näin suurista määristä puhuttaisikaan. Siksi on tärkeää varautua lumien sulamiseen ja mahdollisiin tulviin viisaasti ennakoiden. 

”Vesien kulkureittiä pihamaalla kannattaa aukaista jo hyvissä ajoin, kun pihalla on vielä jäätä ja lunta. Jos lunta on kasautunut lähelle rakennusta, sitä voi siirtää kauemmaksi”, Kosunen neuvoo.

”Jos vaarana on se, että sulamisvesi tulvii kellariin, on hyvä varmistaa, onko viemärissä takaiskuventtiili ja toimiiko se. Sen tarkoitus on estää veden virtaaminen kiinteistöön viemäriputkesta. Kellarin kaivoihin voi laittaa kannet ja esimerkiksi asennustuen kattoa vasten, ettei kaivon kautta pääse nousemaan vettä. Jos kellarissa on esimerkiksi öljypoltin tai sähkölaitteita, on varauduttava siihen, etteivät ne pääse vaurioitumaan. Omaisuutta kannattaa muutenkin siirtää pois tulvalle alttiista tiloista.” 

”Rakennuksia voidaan myös suojata ulkoapäin muovittamalla tai tekemällä penkereitä, mutta ne pitää suunnitella ajoissa etukäteen. Jos tulva uhkaa, netistä löytyy siihen varautumiseen hyvää tietoa osoitteesta www.ymparisto.fi. Siellä on esillä esimerkiksi tulvakarttoja, joihin on merkitty riskialueet”, Kosunen vinkkaa.

Talven jäljiltä lunta on paljon myös talojen katoilla. Lumimassan sulaminen on katolle ja koko rakennukselle riski, jos kaikki ei toimikaan niin kuin pitäisi.

”Katolla olevien lumien sulaminen ja sen aiheuttamat kosteusvauriot työllistävät meitä joka kevät. Veden pitäisi päästä esteettä poistumaan katolta, mutta kattokaivot saattavat olla talven jäljiltä jäässä tai sulatuskaapelit eivät ole kunnossa”, kertoo Kosunen.

Pihalle kertyvä vesi voi olla rakennuksille haitaksi, jos se jää pitkäksi aikaa paikoilleen. Hulevesi muodostuu ongelmaksi myös silloin, kun maata on pinnoitettu asfaltilla ja vesi ei pääse imeytymään maahan.

”Pihaltakin sulamisvesi pitäisi johtaa pois. Täytyy avata ojat, rummut ja muut väylät, että vesi pääsee pois rakennusten vierustalta. Osa vedestä tulee katolta, ja kattohan kerää isolta alueelta vettä. Sulamisvesi pitäisi johtaa rakennuksista poispäin maanpinnan kallistuksilla, ja rankkasateenkin sattuessa pintamaan kallistuksilla on merkitystä. Jos maaperä oikein vettyy, talon rakenteet voivat kastua jo ilman pinnalla näkyvää vettä”, Kosunen sanoo. 

Sulamisvesien aiheuttamat kosteusvauriot on korjattava nopeasti

Jos tilanne ehtii edetä pahaksi, sulamisveden aiheuttamat vauriot saatetaan havaita jo rakennuksen sisätiloissakin.

”Vesi voi tulla näkyvänä lattialle asti, riippuen veden määrästä tai tulvan korkeudesta. Usein kosteus huomataan pienistä pintavaurioista, parkettien pullistelusta tai seinien pinnoitteiden irtoamisesta. Joskus haju on ensimmäinen merkki”, Kosunen kertoo.

Jos vesi nousee lähellekään rakennusta, on syytä selvittää nopeasti, kuinka rakennus on toteutettu. Erityisen riskialttiita sulamis- ja tulvavesien vaikutuksille ovat rakennukset, joissa on käytetty 1970- ja 1980-luvuilla yleistä valesokkelirakennetta.

”Valesokkeliratkaisussa talon ulkopinta näyttää siltä, että seinä lähtee maanpintaa korkeammalta, mutta tosiasiassa runkorakenne lähteekin jo pinnan alapuolelta. Tänä päivänä valesokkeli on jo luokiteltu riskirakenteeksi. Kun tällaiset rakenteet kastuvat, ne pitää tietysti saada nopeasti auki ja kuivumaan. Se on lopputuloksen kannalta paras mahdollinen tapa. Vuosikymmenien varrelta voi purettaessa löytyä yllätyksiäkin.”

Kun tulvavahinko on jo ehtinyt sattua, Kosunen neuvoo aloittamaan korjaustoimenpiteissä etenemisen yhteydenotolla omaan vakuutusyhtiöön.

”Tulvavahingoissa vakuutusehdot vaihtelevat esimerkiksi siitä riippuen, onko vesi peräisin ojasta vai vesistöstä. Kannattaa tarkistaa ehdot omasta vakuutusyhtiöstä ja lähteä purkamaan asiaa sitä kautta. Seuraavaksi vuorossa on rakenteiden riittävä tutkiminen, että tulee selväksi, mitä pitää tehdä. Rakennusta ei voi jättää märkänä vain odottamaan vaurioitumista. Kaikki kyllä kuivuu ajallaan, mutta vaurioitumista ehtii sillä aikaa tapahtua”, Kosunen muistuttaa. 

”Tutkimusten perusteella tehdään sitten korjaussuunnitelma ja edetään sen laajuuden mukaan. Kastuneita rakenteita puretaan pois ja suoritetaan asialliset desinfioinnit sekä kuivaukset. Jos talossa on aiemmin käytetty riskirakenteita, kannattaa miettiä, kuinka rakenteesta saadaan korjausten myötä paremmin toimiva.” 

Jos epäilet sulamisvesien tehneen tuhoja talosi rakenteille, pyydä meidät paikan päälle selvittämään asia. Tavoitat meidät numerosta 020 7484 01 tai 020 7484 00 (24H)