Vesi- tai palovahinko taloyhtiössä - miten vastuu jakautuu?

Kun taloyhtiössä sattuu vesi- tai palovahinko, tärkeintä on nopea toimiminen. Mikä on asukkaan vastuulla ja mikä taloyhtiön? Entä mitä puolestaan kuuluu isännöitsijän rooliin? Haastattelimme isännöinnin parissa työskentelevää Pete Torkkolaa, joka kertoo aiheesta tärkeimmät faktat.

Isännöitsijän rooli kiinteistövahinkotilanteissa

Yksi isännöitsijän tehtävistä taloyhtiössä on kiinteistönpidosta huolehtiminen. Kun taloyhtiössä sattuu kiinteistövahinko, isännöitsijä on se, joka vastaa korjausprosessin organisoimisesta. Polygonin kanssa yhteistyötä säännöllisesti tekevän, Varsinais-Suomessa toimivan V-S Isännöintitalon asiakkuuspäällikkö Pete Torkkola korostaa erityisesti asukkaiden välitöntä toimintaa vesi- ja palovahinkotilanteissa.

”Näissä tilanteissa ensisijaista on se, että asukas tai osakas tekee huoltoyhtiölle ilmoituksen heti vahingon havaitessaan. Mitä nopeammin tilanne saadaan hallintaan, sitä vähemmällä päästään. Jos kyseessä on palovahinko, otetaan tietysti ensimmäisenä yhteys hätäkeskukseen”, Torkkola ohjeistaa.

”Yleensä huoltoyhtiön työntekijä tulee heti paikan päälle pysäyttämään vuodon, jos siihen on vielä tarvetta. Tärkeintä on pyrkiä välttämään lisävahingot”, Torkkola lisää.  

Torkkola itse toimii vain muutaman kohteen isännöitsijänä, mutta silti hän törmää kiinteistövahinkotilanteisiin vuosittain.

”Isännöitsijän rooli vahinkotilanteessa on organisoida tarvittavat toimenpiteet ja tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Toimimme linkkinä taloyhtiön ja kiinteistövahinkoja korjaavan yhteistyökumppanin, kuten Polygonin, välillä. Vesivahinkotapauksissa tilataan ensimmäisenä kosteuskartoitus vahinkopaikalle ja aloitetaan kuivatus. Kun kartoitusraportti saadaan ja vahingon laajuus on selvillä, lähdetään tekemään korjausta.” 

Vastuunjako osakkeenomistajan ja taloyhtiön välillä

Kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiöissä on olemassa selkeät ohjeet. Jako perustuu asunto-osakeyhtiölakiin ja pääperiaate on se, että osakkeenomistaja vastaa huoneiston sisäosista ja irtaimistosta lukuun ottamatta kantavia rakenteita, niihin kuuluvia eristeitä ja yhtiön vastuulla olevia rakennuksen teknisiä perusjärjestelmiä.

”Esimerkiksi keittiössä hana, altaan poistoputket, lämmityspatterit, pistorasiat, valokytkimet ja ilmanvaihtojärjestelmän kytketty liesituuletin lasketaan teknisiin perusjärjestelmiin kuuluviksi ja ne ovat taloyhtiön vastuualuetta. Osakkaan vastuulla taas ovat pääosin pintamateriaalit, kodinkoneet ja muu irtaimisto. Wc:ssä taloyhtiölle kuuluvat hanat, wc-istuin, pesukoneen poistoputket ja vesieristeet, kun taas esimerkiksi koneet, amme ja kiuas ovat osakkeen omistajan vastuulla”, Torkkola luettelee.

(Yllä olevien vastuunjako-kuvien lähde on lsännöintiliitto.)

Asunto-osakeyhtiölakiin perustuvasta vastuunjakotaulukosta selviää vielä yksityiskohtaisemmin, mitkä huoneiston osat ja laitteet ovat taloyhtiön teetettäviä ja maksettavia ja mitkä osakkaan. Mikäli normaalista vastuunjaosta on jostain syystä poikettu, on tästä maininta taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä.

Torkkola muistuttaa, että osakkaan tai asukkaan velvollisuus on paitsi ilmoittaa vahinkotapauksista välittömästi taloyhtiölle ja isännöitsijälle, myös huolehtia asunnon kunnosta.

”Lattiakaivon puhdistus on asukkaan vastuulla, samoin ilmanvaihtoventtiilien ja liesituulettimen puhdistus. Jos näistä ei ole huolehdittu, niin vahinkotapauksissa vastuu on käytännössä asukkaalla. On mahdollista, että vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen katsoessaan, että vahinko on aiheutunut omasta huolimattomuudesta. Tällaisessa tapauksessa myös taloyhtiö voi hakea korvauksia osakkeenomistajalta.”

”Huolimattomuutena voidaan pitää sitäkin, että on jättänyt pesukoneen valvomatta käymään, tai pesukoneen hanan auki. On tärkeää, että kodinkoneita käytetään asianmukaisesti. Wc-pönttöön ei myöskään pidä heittää muuta kuin mitä sinne kuuluu, ei esimerkiksi kinkunrasvoja tai muita ruuantähteitä.”

”Yksi huomioon otettava asia on se, että omia korjauksia taloyhtiön vastuulla oleviin huoneiston osiin ei saa lähteä tekemään. Esimerkiksi wc-pöntön vuotaessa on tehtävä ilmoitus isännöitsijälle.” 

Isännöitsijän neuvot asukkaille

Vaikka suuri osa palo- ja vesivahinkojen korjaamisesta painottuukin taloyhtiön vastuulle, Torkkola painottaa asukkaan oman kotivakuutuksen merkitystä.

”Kotivakuutus on äärimmäisen tärkeä. Ihmiset eivät edelleenkään tunnu olevan tietoisia siitä, mikä on kotivakuutuksen ja mikä taloyhtiön kiinteistövakuutuksen rooli. Kiinteistövakuutus ei korvaa huoneiston irtaimistoa eikä asumisen keskeytymistä, jos vahingon seurauksena joutuu muuttamaan muualle.”

”Kannattaa muistaa, että kiinteistövakuutus korvaa vahinkojen korjaamisen vain perustasoon asti. Jos asukas tai osakas on itse parannellut asunnon tasoa esimerkiksi pintamateriaaleissa, tarvitaan oma kotivakuutus niiden mahdolliseen korvaamiseen.”

”Samat periaatteet koskevat aika pitkälti sekä vesi- että palovahinkoja, mutta palovahingoissa mukana ovat tietysti myös pelastusviranomaiset ja syttymissyytä tutkiva poliisi. Myös vaadittavat toimenpiteet ovat osittain samoja.”

Vastuunjaon selkeyttämiseksi Torkkola neuvoo taloyhtiöitä hyödyntämään kunnossapitovastuuta käsittelevää opasta, jonka tilaamiseen löytyvät ohjeet täältä.

”Taloyhtiön hallitus voi halutessaan tilata kunnossapitovastuuoppaan jaettavaksi asuntoihin. Siinä on hyvät ohjeet huoneiston kunnossapitoon. Oppaaseen on selvästi merkitty, mitä kuuluu taloyhtiön ja mitä osakkaiden vastuulle. Kannattaa kysyä tästä lisää omalta isännöitsijältä.”

Lue myös tämä:

Miten kotivakuutus vastaa vesi- ja palovahingon sattuessa?